Russ-poni, josta käytetään myös nimityksiä gotlanninponi tai gotlanninruss, on ruotsalainen rotu. Nimi ”russ” tulee sanasta ”Ross”, joka tarkoittaa ratsua tai sotahevosta. Gotlannin saarella on elänyt puolivillejä tarpaaneja jo vuonna 2000 eKr., ja näistä poneista russien katsotaan polveutuvan. Russit ovat eläneet Gotlannin suurissa metsissä, joista niitä on pyydystetty juhdiksi. Alkukantaiset piirteet ovat edelleen selvästi näkyvissä: russi on useimmiten väriltään ruunikko, lisäksi jauhokuono ja siima selässä ovat myös tavallisia.

Russeja oli vielä 1800-luvun alussa kaikkialla Gotlannissa, mutta metsien hakkaamisen ja viljelyn lisääntymisen takia kanta alkoi vuosisadan puolivälissä pienentyä uhkaavasti. Poneja vietiin paljon myös mantereelle, ja vuoden 1870 paikkeilla niitä myytiin vuosittain jo noin 200. Poneja kuljetettiin Englantiin ja Belgiaan saakka, missä niitä käytettiin hiilikaivoksissa. Vaikka Ruotsin valtio oli aloittanut hevosnäyttelyiden tukemisen vuonna 1874, ensimmäiset russit nähtiin näyttelyssä vasta 1896, jolloin mukana oli kaksi oritta.

Koska russit olivat ulkonäöltään vaatimattomia, rotuun katsottiin tarvittavan uutta verta. Tämän vuoksi tilanomistaja Willy Wöhler osti ponisiittolaansa vuonna 1886 Khediven-nimisen puoliverioriin, jonka isä oli arabialainen täysiverinen. Ori jättikin jälkeläisiinsä tiettyä jaloutta. Lisäksi jalostukseen käytettiin englantilaista pooloponia King Polo ja Elfnerin siittolan oria Olle, jonka isä oli syyrialainen poni.

Ruotsissa perustettiin gotlanninrussien jalostusyhdistys vuonna 1910 ja yhdistyksen ansiosta Lojstan nummet ja metsät suojeltiin russien asuma-alueeksi. Ensimmäinen russien kantakirja avattiin vuonna 1943. Rodun parantamiseksi kantakirjaan on hyväksytty kaksi welsh mountain -oritta: Revel General sekä Criban Daniel, joka astui vuoteen 1968 saakka. Kantakirja suljettiin 1971, jonka jälkeen siihen ovat päässeet vain rekisteröidyt russ-ponit.

Vaikka russien ulkonäkö ei olekaan merkittävästi muuttunut satojen vuosien takaisesta, sitkeä ja oppivainen työjuhta on nykyään kestävä ja monikäyttöinen ratsu- ja ajoponi.

Teksti on osa Hanna Vuokniemen opinnäytetyötä (Ypäjän Hevosopisto 2006).

Lähteet:
Jalo, M. 1995. Maailman makein kultakavio. Hämeenlinna: Karisto Oy.
Kidd, J. 1990. Maailman hevoset – rodut ja kasvatus. WSOY.
Salmenpohja, M. 1995. Russ-yhdistys 20 vuotta. Satulassa 1995/15, 46-48.